♠ My mad mind. ♠

Mä katselen ulos. Aurinko paistaa ja kaikki on valkoista. Koko mun pieni maailma esittää nukkuvaa, mutta sisälläni tiedän sen valvovan pienissä sekavissa mietteissään.
Mä en tiiä taas..
Eilen taas yli tunnin puhelun jälkeen lähetin sille viestin. "Mä haluun vaa sanoo et se mun ääretön mustasukkasuus ei johdu siitä ettenkö mä luottais suhun vaan siitä, että mä en luota itteeni yhtään. Mä en usko itteeni, mul ei oo mitään minäkuvaa, mun omatunto on sekasin ja tunteet vie järjen mennessään jos kyseessä oot sinä. Kaikki toi vaan sen takia, että kulta, mulle täällä merkkaat eniten sinä, mä haluun elää elämää eteenpäin vain sun kanssas. Toivottavasti tää helpotti vähän ettei toi painais sun mieltäs enää niin paljoo. Ja toivon et voit ymmärtää mua jotenkin, koska en välillä siihen ite pysty. Rakastan sua."
En tiiä kertooko toi mitään. En tiiä miten osaisin itteeni ilmasta.
Se puhu eilen siitä, että sen jälkeen, lauantaina yksitoista kuukautta sitten, kun alettiin seurustelemaan, sen kaikki ystävät on hävinny sen takia, et se on ollu niin paljon mun kans. Sitä ahistaa mun mustasukkasuus, mun tiedonhalu, kysymykset, päätelmät, ajatukset ja tunteet. Suomeksi sitä siis ahistaa mun epävarmuus.
Mä kysyin miks se sit haluaa olla mun kanssa jos oon pilannu sen elämän, koska siltä toi mun korvaani kuulostaa. Kuulemma kuvittelen taas vaan. Uudelleen kysyttyäni vastaus oli se, että se rakastaa mua.
Mutta miksi?
Jos mussa on enemmän vikaa kuin hyviä puolia, jos mun kanssa ei voi puhua koska pelkää miten reagoin tai mitä sanon, jos mua ei osaa tulkita, jos se ei tunne itteensä hyväksytyks..
Mä en olis tällanen ellen välittäis.. Mä en olis tällanen ellei mua kiinnostais.. Mä en olis tällanen ellen olis laskenu kaikkia muurejani.. Mä en olis tällanen ellen olis kiintyny.. Mä en olis tällanen ellen haluais yhteistä tulevaisuutta.. Mä en olis tällanen ellen olis suunnitellu sitä.. Mä en olis tällanen ellen pelkäis sen kaiken, mitä me ollaan ja mitä me voidaan vielä olla, menetystä..
Mä en olis tällanen ellen rakastais.
Musta tuntuu, että jos tää juttu joskus loppuu, niin en osaa enää päästää ketään lähelle. Siks mä pelkään.
Mut ite mä tän mokasin. Koskaan ei sais pelata yhen kortin varaan kaikkea, ei varsinkaan jos ei ole enää paluuta takaisin..
Mut mä en koskaan lopeta peliä kesken.


Love me, hate me, it's me, Ace.