♠ My mad mind. ♠

Sinne se sitten meni. X siis. Takas maailmalle tienaamaan, luomaan uraa, tulevaisuutta. Hankkimaan kokemusta ja taitoa, mainetta ja kunniaa. Se tulee pääsemään vielä huipulle, siitä mä oon varma. X:stä tulee FMX:n uus uranuurtaja, edelläkävijä ja kuningas.
Oon usein miettiny, että mitäs sitte ku se päivä koittaa? Se saa kaiken mitä se haluaa, sillä on faneja ja naisia niin paljon ku vaan jaksaa laskea. Minäkö mustasukkainen? Hellyeah! Unohtaako X mut silloin?
X luulee, että mulle on itsestäänselvä fakta se, että se on mun. Vaan eipä ole. Kyllä mä tiedän, miten sitä katotaan, miten siitä puhutaan, kuinka muijat käyttäytyy sen läsnäollessa.. Mua raivostuttaa se aivan jumalattomasti.. Mä.. Vittu, antaa olla. Oon liian väsyny tähän.
Mä oon nyt Jayn luona. Se istuu mua vastapäätä ja täyttää jotain tärkeennäköistä paperia ja kiroilee hiljaa. Se on sulonen. Mä naurahdan ja se katsoo mua kysyvästi.
- Nyt hiljaa siinä.., Jay sanoo ja katsoo takaisin paperiinsa.
- Mitää sää kiroilet yksinäs?, kysyn veemäisesti.
- No vittu näitä kysymyksiä.
- Mikä toi o?
- No mä kerron jos sä kerrot mitä sä teet siin koneel., se katsoo takas muhun ja virnistää.
- Blackmailaatsä mua vai?
- Yeah beibe.
- Soot huono kiristää.
- Noh, aina ei voi voittaa., Jay sanoo ja laskee taas katseensa paperiin.
Tää on hyvä hetki. On pimeetä ja hiljasta, minä ja toinen mun parhaista ystävistä. Turvallinen olo. Ajaudun omiin maailmoihini kunnes Jayn kämppis ilmaantuu keittiöön.
- Katos katos. Ace tullu taas kyläilemään., se aloittaa ja istuu mun viereen.
- Näin pääs käymään.
- Mitä kuuluu?
- Hengitän ja pulssi tuntuu, eli suhteellisen hyvää., vastaan ja katson Jayta. Se hymyilee mulle salaa sen kämppiksen edelleen kootessa itseään. Jay kääntää paperia ja kuiskaa hiljaa "Fail". Mä nauran. Jay nauraa. Kämppis häviää paikalta ja avaan taas läppärin.
Tää tapahtuu nyt siis reaaliajassa, kuinka mahtavaa.
- Vittu tota jätkää., Jay sanoo ja nauraa.
- No älä. Oommä vähä liian ilkee sun mielest?
- Et. Soot just sopivan ilkee.
- Victory.
- Hellyeah.
Nousen ja korkkaan lonkeron. Heitän Jaylle samalla kaljan. Se juo ison kulauksen ja katsoo kelloa.
- Voi vittu! Kello on jo noin paljo ja en oo vieläkää saanu näit täytettyy. Ja mul on aamul töitä. Ei helvetti..
- Anna mä autan.
- Et sä näistä tajuu mitään.
- Mä voin yrittää.
Nappaan jo täytetyn paperin, vakuutuspapereita. Mun mielenkiinto lopahti.
- Joo en voikkaa.
- Noni., Jay sanoo ärtyneesti.
Jay on pelottava kun se on vihanen. Tuntuu, että se vois tappaa jos tekee yhenki väärän liikkeen tai sanoo pahasti. Mut ei Jay mua satuta, sen mä tiedän.
- Tupakat on muute loppu, viittikkö käydä hakee?, kysyn, vaikka tiedän, että Jay suuttuu.
- Satutko sä näkemään, että mulla on tässä nyt vähän hommaa?
- No joo.. Mut nikotiinin puute on vakava as..
- Ei saatana., Jay kiroaa ja heittää paperit lattialle. - Minähän en noita enää täytä. Lähetää moikkaa Perttiä.
Pertti on lähellä sijaitsevan Shellin myyjä. Se on just hyvä äijä. Myy mulle tupakkaa vaikkei ikä vielä riitäkään, mutta varoittaa aina, että se on vaaraks mun terveydelle. Mä vaan hymyilen, kiitän ja kävelen pois. Mä muistan aina, kun se sillon kerran pelästy ihan hitosti mun silmiä. Mulla oli ne keltaset cat-eyesit päässä. Näytin kuulemma ihan demonilta. Se äijä oli siis ihan aidosti järkyttyny, ja mä vaan nauroin. Heh.. Koomista.
Mutta nyt on aika laittaa kone kiinni ja lopettaa tää merkintä tähän.
Taustalla soi Emigraten "Temptation". Kuvaa mun fiilistä tällä hetkellä hyvin. Tyhjää.





Love me, hate me, it's me, Ace.