sunnuntai 18. toukokuuta 2008
Jos tämä peilikuva kertoo mihin suuntaan kehitymme
niin hajotan kasvoni.
Jos tämä peilikuva valehtelisi, edes hetken,
ei tarvitsisi hajota.
"Mitä helvettiä?" oli mun ensimmäinen kommenttini tänään ku katoin peiliin. Silmät punasina, naama sotkuisena, hiukset takussa ja kaula kuin hirttoköyden jäljiltä. Paha olo. Paha mieli.
Istuin siihen lattialle ja sytytin tupakan. Annoin sen saatanallisen savun täyttää mun keuhkot, nikotiinin imeytyä mun vereen, veren kulkea aivoihin ja synnyttää siellä mielihyvän tunteen. Petollisen hyvä olo hetkeksi.
- Ace jumalauta! Mitä mä oon sanonu sisäl polttamisesta?!, Jay huusi.
- Älä ny jaksa. Heikko hetki., vastasin.
- Onks se liikaa vaadittu et raahaat ittes toho partsille? Vaivaset viis metriä.
Mä katoin sitä tylyn välinpitämättömästi ja näin miten sen sisällä kiehui. Mut mun ei tarvinnu pelätä. Ei se mitää mulle tee. Eikä tehnykää.
Jay istu mun viereen ja sytytti oman röökin.
- Miks meille käy aina näin?, mä kysyin.
- Miten "näin"?
- No kato ny meitä.
- No mitäs meissä ny on kattomista?
- Ei mitää, sehä tässä onki. Mä en jaksais enää.
- Kyl sä jaksat. Sä oot vahva tyttö.
- Olisinki.
- Kyl sä oot. Moni ei olis sun tilanteessas nyt tossa pisteessä.
- Missä vitun pisteessä? Ai siinä, et kaikki kaatuu päälle? Siinä pisteessä, missä kaikki on täysin yhdentekevää ja niin sekasi? Ymmärräks sä oikeesti miltä tuntuu ku kaikki on pelkkää kaaos..
- Shh..
Se hetki oli jotain, minkä ei olis halunnu loppuvan koskaan. Minä ja joku, joka mua ymmärtää. Molemmat samassa jamassa, samalla viivalla. Ei kilpailua, ei kiirettä, ei sanoja, ei ajatuksia, yksi tunne ja yksi hetki. Mutta vain hetki, sitten se oli ohi.
Takas tähän maailmaan.
Istuin siihen lattialle ja sytytin tupakan. Annoin sen saatanallisen savun täyttää mun keuhkot, nikotiinin imeytyä mun vereen, veren kulkea aivoihin ja synnyttää siellä mielihyvän tunteen. Petollisen hyvä olo hetkeksi.
- Ace jumalauta! Mitä mä oon sanonu sisäl polttamisesta?!, Jay huusi.
- Älä ny jaksa. Heikko hetki., vastasin.
- Onks se liikaa vaadittu et raahaat ittes toho partsille? Vaivaset viis metriä.
Mä katoin sitä tylyn välinpitämättömästi ja näin miten sen sisällä kiehui. Mut mun ei tarvinnu pelätä. Ei se mitää mulle tee. Eikä tehnykää.
Jay istu mun viereen ja sytytti oman röökin.
- Miks meille käy aina näin?, mä kysyin.
- Miten "näin"?
- No kato ny meitä.
- No mitäs meissä ny on kattomista?
- Ei mitää, sehä tässä onki. Mä en jaksais enää.
- Kyl sä jaksat. Sä oot vahva tyttö.
- Olisinki.
- Kyl sä oot. Moni ei olis sun tilanteessas nyt tossa pisteessä.
- Missä vitun pisteessä? Ai siinä, et kaikki kaatuu päälle? Siinä pisteessä, missä kaikki on täysin yhdentekevää ja niin sekasi? Ymmärräks sä oikeesti miltä tuntuu ku kaikki on pelkkää kaaos..
- Shh..
Se hetki oli jotain, minkä ei olis halunnu loppuvan koskaan. Minä ja joku, joka mua ymmärtää. Molemmat samassa jamassa, samalla viivalla. Ei kilpailua, ei kiirettä, ei sanoja, ei ajatuksia, yksi tunne ja yksi hetki. Mutta vain hetki, sitten se oli ohi.
Takas tähän maailmaan.
Ja he sopisivat niin hyvin toisilleen
että olisi surkeus
jos tapaisivat kesken
nuorten ja kiireisten vuosien
Kumpaa ojennettiin muottiin silloin kun
toinen olisi ollut naisena heikko
ja miehenä ei mitään
Koettavat näin mieltää elävänsä
rehellistä elämää
niin että olisi turhaa
jos jättäisi menneet taakse lähtien pois
Ei ne kaksi ota kuunaan vaihtoehdoksi tätä
päämäärättömyyden väriä
jossa vaeltavat.
että olisi surkeus
jos tapaisivat kesken
nuorten ja kiireisten vuosien
Kumpaa ojennettiin muottiin silloin kun
toinen olisi ollut naisena heikko
ja miehenä ei mitään
Koettavat näin mieltää elävänsä
rehellistä elämää
niin että olisi turhaa
jos jättäisi menneet taakse lähtien pois
Ei ne kaksi ota kuunaan vaihtoehdoksi tätä
päämäärättömyyden väriä
jossa vaeltavat.
Love me, hate me, it's me, Ace.
1 Comment:
-
18. toukokuuta 2008 klo 17.35
Jos olisin sade, pesisin pois kyyneleesi. Jos olisin aurinko, antaisin lämpöni sinulle. Jos olisin tuuli, puhaltaisin pahan mielesi pois. Mutta olen vain minä. Tekisin kaiken ja vielä enemmän, jotta sinulla olisi hyvä olla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
