♠ Welcome ♠
Jätähän käydessäsi pieni viesti muistoksi..
Love, Ace.
torstai 1. toukokuuta 2008
Vappu siis.
"Kuis meni vappu?" "Humalassahan se." -jepjep. Allekirjoitan.
Meitsi on idiootti. Kuinka monta kertaa pitää ottaa turpiinsa ennenku tajuu lopettaa? Mun kohdalla vastaus on MONTA. Oli sitten kyse juomisesta, tempusta, vedonlyönnistä, pelaamisesta tai mistä tahansa, mä en tajuu lopettaa sillon ku pitäis. Nyt sitten rahat ja kunnian menettäneenä tulee mietittyä, että miksi sitä ei sitten eilen miettinyt. Missä ne aivot on sillon kun niitä kaivataan? No ei ainakaan sielä missä pitäis, se on varma. Ei sitte siitä sen enempää. Onnittelut voittajalle, mä vetäydyn nuolemaan haavojani.. Huono häviäjä.
Miks ihmiset, jotka ei osaa juoda niin tekee sitä silti? Otetaampa tarina tähän väliin. Olipa kerran eräs nätti, ylimeikattu barbie tyttö, joka päätti lähteä vappuna juhlimaan barbie-jenginsä kanssa. He suunnistivat keskustaan ja kello oli kahdeksan, kun hän ensimmäisen siiderinsä korkkasi. Pieni hiprakka nousi päälle jo parin siemaisun jälkeen. Siinä sitä sitten rymyttiin pari sataa metriä, välillä puistonpenkille huilaamaan pysähtyen. Kello oli puoli yhdeksän, kun ensimmäinen siideri oli saatettu päätökseen kolmen tyttelin toimin. Kävely alkoi jo vaikeutumaan. Oli aika korkata toinen pullo. Kun sekin oli puolen tunnin jälkeen saatu lipitettyä, oli kello jo yhdeksän ja olo huonompi kuin koskaan. Laatoituksen uusiminen itkun kera oli siis välttämätön toimenpide. Sen suoritettuaan ja poskarit poltettuaan oli aika soittaa kavereille, koska mikäpä sen mainiompaa kuin tarinoida "hirveessä kännissä" ystävilleen, että kuinka humalassa sitä onkaan ja just tuli laatattuakin.
- Mmmh Ace..?, vastasin.
- Moi kulta! Missä sä oot? Onks kauhee känni pääl? *tsihhihi*
- Totaah, no oon tääl jossai.. Kuis?
- No mä vaa kelasin. Me ollaa tääl sensuroitu ja vittu tääl o kova meno!
- Jaah. No on mullaki iha kohtalaisen kivaa tääl. Porukkaa on ja hyvää sellasta.
- Ai ketä?
- No näit mun normi porukoit, kyl sä tiiät.
- Aa niit motojätkii.. Tuo ne tänne!
- Emmä taida, ollaa sen verran kaukana kumminki eikä täs nyt enää ajamaa viiti lähtee..
- Ai no oke. Vittu arvaa mitä?
- Kerroppa.
- Mä olin äske oikeest niin kännis, mut en siis enää hirveesti, ja vittu mä oon juonu nii paljo et oksensin! Arvaa vittu nolottiko ku just tos noitte tyyppien edes piti lentää laatta..
- Hianoo. Mun pitäs lopettaa ny.
- Vittu feidaaks mut? Oke joo, pidä hauskaa ny siel mut tääl on kyl varmast kivempaa! Kerron sulle huomen meses kaiken ku vittu salee sellane darra huomen etten pääse mihkää ni pitää dataa koko päivä.
- Selvä.. Mä en kyl huomen koneelle varmaa pääse mut iha sama, kerrot sit joskus.
- Joo, moikka muru!
- Joomo. piip-piip-piip.
Huoh. Ei näin, ei näin. Miks pitää tehä tollasta, en ymmärrä. Itse piilotan sen saatanan puhelimen jos alan oikeesti ryyppäämään saadakseni maailman mielestäni, eikä tulis ees mieleen alkaa soitteleen kavereille kertookseni että äsken yrjösin ja komeesti. Eih.
Itselläni eilinen meni mm. suihkulähteessä pulahtaen, kavereita nähden, niitten kanssa ryypäten ja hauskaa pitäen. Yön pikkutunneilla sitten taisin sammua, mut onneks mulla on toi X, joka kunniallisesti meitsin aina pelastaa. Kultanen tyyppi, ei voi muuta sanoa. Taitaa taas kevät tehdä kepposiaan, sillä mun ja X:n tulevaisuus näyttää aina vaan valoisammalta.. Hymy hiipii huulille ja elämä voittaa.. Kattoo ny kuinka kauan tätäkin kestää. Kyllä, olen pessimisti. Pahemman luokan pessimisti. Paskat tästä maailmasta. Nyt vaan en jaksa olla negatiivinen, nyt mä haluun vaan olla. Tässä ja nyt. Nyt ja aina. Oon melkein onnellinen.
Sun goes down, I won't. No, not yet.
Love me, hate me, it's me, Ace.
